Foto: Kalaallit Nunaata Namminersornerullutik Oqartussaanerup ukiuata siulliup nalliuttorsiornerani Kalaallit Nunaata Sisimiuni nalliuttorsiornera ulloq 21. juni 2010, Algkvav-imit tiguneqartoq, Wikimedia Commons
Trumpip erseqqissarsimanngilaa qanoq, eqqortumik, Kalaallit Nunaat tigussanerlugu. Aningaasanik akiliineq eqqaaneqarsimavoq, Trumpillu sakkutuujunissaq pinngitsoortinngilaa. Kalaallit Nunaanni USA-p timmisartuussisarfia ataaseq atorfeqareerpoq, russit sakkutuuisa pisuussutaat Avannaani timmisartuussisinnaasut arlaannaalluunniit tiguneqarsinnaaneranni pingaaruteqartumik inissisimanera pissutigalugu.
Trumpip Kalaallit Nunaat tigussaguniuk USA-p ”illersornissamut” siunertaqartumik nunanik qanigisaminik tigusisimanera siullersaanngilaq. 1819-imi USA-p Florida Spaniami naalagaaffimmit nukillaartortumiit ”annertuussivoq”, annerulersinneqarnerata kingornalu Spaniamut akiliutinik nassiussivoq. Amerikamiut siunertaat tassaavoq Seminole Maroons-it Floridami najugaqartut aallarunneqarnissaat aammalu Kujataani bond-it arnallu annaanneqarnissaat ulorianartorsiortinniarlugu, tamannalu sorsunnermik allamik pisariaqartitsivoq.
Kalaallit Nunaata tiguneqarnera ripple effects-inik kinguneqarsinnaavoq. USA-p 1867-imi Alaska Ruslandimit pisiarimmagu Tuluit Nunaata Amerika Avannarlermi nunap immikkoortuini sinneruttuni sukkasuumik Canadap naalagaaffianut ataatsimoortippai.
USA-p nunap immikkoortuanik annertusaanerit taakku isumaqartitsisarsimapput Inuit (Seminole Maroons aamma Indianerit, Floridami; Native Alaskamiut Alaskami) USA-mi innuttaasunut ilanngunneqarnerat. Annertuumik kalaallit Trump’ip scenarioani USA-mi innuttaassuseqalersinnaapput aammalu kulturikkut namminersorneq ilaatigut pigiinnarsinnaallugu.
Suli soorlu Inuit inuiaqatigiit niuernermi kortitut aqqusaarneqartartut; Great Power Politikkimi spillernermi atortussat kisimik. Trumpip ataasinnguami siunnersuutigaa (hvid) norgemiut tassaassasut imminorsimasut USA-p ujartortariaqarai, kisianni Norgep nammineq uuliamik pissarsiniarluni ilanngunneqarnissaa siunnersuutigisimanngilaa.
Atuakkiortup siulittuutaa tassaavoq, kalaallit naalakkersuisuisa USA tapersersorlugu Kalaallit Nunaanniit namminersorneq tigusinnaagaat. Kalaallit Nunaat namminersortunngortoq taava USA-p amerikamiullu suliffeqarfiutaannut aatsitassanut pisinnaatitaaffiit amerlanerusut tunniutissavai, Kalaallit Nunaata aningaasarsiornikkut ineriartorneranut iluaqutaassalluni.
Kalaallit namminneq aatsitassanik piiaanerunissaq kissaatiginerulersimavaat misigisimallugulu danskit naalakkersuisuisa tigummigaat. Kalaallit inuusuttut tuluttut ilinniarnissaminnut piumassuseqarluarput USA-milu kulturimik atuillutik, tuluillu oqaasii Canadami Nunavumi Alaskamilu qanittukkut inuiaqatigiinnut allanut attaveqarnerminnut iluaqutaasarpoq.
Apeqqut alla suli tassaavoq, Trumpip Kalaallit Nunaata ”pissarsiarineqarnera” qanoq akilissavaa, ullumikkut aqutsisoqarfiani akileraarutinik qaffaanissaq taamatut soqutigineqartoq?
Killiffiit:
Rachel Triesman, ”Aqortoq, Hvid aamma Blåland: Trumpip Kalaallit Nunaanni oqaloqatigiinneri siunnersuutinik qalipaatigissunik pilersitsipput”, 12. februar 2025, Npr.org.
